Valjakko

Rekikoira

Samojedinkoiran pennusta on usein mahdotonta nähdä tuleeko siitä vetokoira. Pennun ruumiillisia ja henkisiä edellytyksiä ei voi punnita näyttelykehässä, vaikka siitä rakenteellisesti näkyisi työkoiramaisuus. Jos näitä ominaisuuksia ei ole tuotu esille pentuvaiheessa, harvoin tällaisesta koirasta onnistutaan saamaan aikuisena vetokoira. Hyvä ja innokas työkoira on tarmoa purkava ja liehakas käytökseltään jo nuorena.

Näyttelyssä voidaan nähdä vain ulkonäkö ja anatomia. Se on vain puoli koiraa ajateltaessa innokasta rekikoiraa. Oikeastaan kaikista valjakossa juoksevista koirista pitäisi saada jonkinlainen johtaja. Harjoittelu on aloitettava nuorena 5-6 kuukauden ikäisenä, kun on intoa ja halua toimintaan. Pennulla on oltava myös lapsuus, kolmen kuukauden ikäinen pentu on kolmevuotias lapsi ja jo yhden vuoden ikäinen koira on 20-vuotias nuori. Pienen pennun kanssa ensi kertaan valjaissa on innostus ja leikkimieli tarpeen. Pennun kanssa lähdetään reippaasti juoksemaan ja pentu innostuu ihan varmasti, se suorastaan nauttii vauhdista. Mutta muista 50-100 metriä riittää. Muista kehua ja palkita suoritus.

Ensimmäiseksi on saatava pentu hyväksymään valjaat ja että siitä seuraa mukavaa yhdessäoloa ja lenkkeilyä tutun ihmisen, laumanjohtajan kanssa. Nuoren koiran perään valjaisiin voit laittaa vaikka räsymaton pätkän, tämä vain siksi, että koira tuntee jotain olevan vedettävänä. Auton rengas ja pölkyt ovat liian painavia. Kuorman ja painon veto on tarkoitettu aikuiselle koiralle. Muista, älä anna muiden harjoittaa nuorta koiraa. Aikanaan kun taidot on opittu, ei ole suurtakaan merkitystä kuka reen jalaksilla ajaa.

Koiraa on kaikin tavoin innostettava menemään edellä ja ohjaajan on huolehdittava siitä, että vetoliina on koko ajan vedossa (tiukalla) valjaisiin. Komennot oikeaan, vasempaan ja suoraan on opetettava heti alussa, sekä sanallisesti että käsin näytettynä. Taitojen varmistuessa sanalliset komennot riittävät. Koiraa on muistettava kehua heti kun se lähtee oikeaan suuntaan. Jos koira aikoo kääntyä suoraan ajettaessa, on sanottava EI. Monien harjoitusten jälkeen koira oppii mitä siltä halutaan. Tien reunojen haistelut ja tarpeiden tekeminen on kiellettävä sanalla EI. Parempi on, että hätähommat tehdään ennen vetolenkille lähtöä.

Koiran työskennellessä joutuvat rasitukselle alttiiksi tassut, jos ei lumi paakkuunnu varpaiden väleihin, niin karkea hanki saattaa hangata polkuanturan rikki. Näin on käynyt, jos huomaat, että lumeen jää verinen jälki. Paakkuuntunut lumi tassuissa saa koiran aristamaan kulkua. Tassut voi siistiä liian pitkästä karvasta, näin karvasta tulee jäykempi ja karkeampi , jolloin lumi ei niin herkästi tartu. Polkuanturoiden välistä karvaa ei saa leikata pois. Siistimisen ja rasituksen jälkeen tassut voidellaan tassuvahalla. Jos taas tassut ovat menneet rikki, on hoito ja parin päivän ”sairasloma” tarpeen. Kesäisin ei koiraa saa juoksuttaa asfaltilla ja öljysorateillä.

Nuori koira on aina koulutettava yksin valjaisiin. Myöhemmässä vaiheessa kun homma ymmärretään, voi ottaa mukaan vetoon oppineen vanhemman koiran, se on hyvä apu nuorelle koiralle. Innostuneesta ja älykkäästä koirasta voit sitten saada johtajakoiran. Jos johtajakoirasi henkinen selkäranka ei tahdo kestää, voi tilanteen monesti korjata käyttämällä kaksoisjohtoa. Jos sinulla on yksi koira, tee sen kanssa lyhyitä matkoja. Jo kolmen koiran valjakko jaksaa innostua pitemmästäkin matkasta. MUISTA VAPAAPÄIVÄT, ne ovat yhtä tärkeitä kuin harjoittelu.

Valjaat ja vetoliinat

Koiran vetoharjoittelussa tarvitaan valjaat ja vetoliinat. Jokaiselle koiralle on hankittava hyvin istuvat valjaat. Valjaiden ollessa koiran päällä, niiden on istuttava tasaisesti, vetolenkin kiinnityskohdan on oltava hännän tyven päällä. Liian pienet valjaat vetäytyvät kasaan niskan suuntaan ja liian suuret riippuvat löysinä koiran yllä. Kaula-aukon on oltava ehdottomasti sopiva. Samojedille valjaiden pukeminen on tehtävä huolellisesti vahvan karvapeitteen vuoksi. Vaivattomin tapa on hankkia valmiit valjaat suoraan valmistajalta tai alan tarvikemyyjiltä tai oman yhdistyksemme tarvikemyynnistä. Vetoliinat tehdään punotusta köydestä. Neuvoja voit pyytää kokeneemmilta ajajilta, jotka auttavat vaikka liinojen valmistuksessakin. Käytä pistoolilukkoja, ne ovat turvallisimmat.

Ankkuri ja pussi rekeen

Jo kolmen koiran valjakossa on hyvä olla reessä lumiankkuri varusteena, sillä saat valjakon pysymään paikallaan maastossa, jossa ei ole puita joihin sieppausköyden voi kiinnittää. Saattaahan ajon aikana tulla ongelmia, esim. valjasrikko, jonka aikana valjakko pitää saada pysymään paikallaan. Ankkurin kiinnittyessä lumeen sen on oltava noin ohjauskaaren kohdalla. Ankkurista lähtevä köysi pitää kiinnittää pääliinaan, ei rekeen. Reessä on oltava paikka mihin ankkuri laitetaan ja missä se pysyy turvallisesti, mutta on helposti saatavilla tarvittaessa. Rekeen on hyvä valmistaa kuljetuspussi, monissa kilpailuissa se on pakollinen. Siinä voi kuljettaa väsyneen, sairastuneen tai loukkaantuneen koiran kotiin. Varusteet ja retkieväätkin kulkevat vaivattomasti pussissa. Pussin voi näppärä koiranomistaja tehdä vaikka itse. Käytä vettähylkivää kangasta.

Valjakon kokoaminen ja nimitykset

Valjakon tärkein tekijä on johtajakoira, joka valjastetaan aina ensin. Ajon jälkeen se myös poistetaan ensimmäisenä. Johtajakoiran jälkeen kiinnitetään kärkipari vetoliinoilla, jotka lähtevät pääliinasta. Kärkiparin koirat kiinnitetään myös seisinkiin kaulapannasta. Kärkiparista taaksepäin voi olla useampia välipareja. Pyöräpari kiinnitetään aina viimeisenä. Koirat on syytä valjastaa aina samoille paikoille valjakossa. Näin ne oppivat pitämään oman paikkansa oikealla ja vasemmalla. Tärkeää on, että parit tulevat hyvin toimeen keskenään. Ei ole mielekästä laittaa koiraa sellaisen koiran viereen, josta se ei pidä.

Parivaljastus eli tandemvaljastus on yleisin ja käytetyin tapa. Kaksoistandemvaljastuksessa koirat valjastetaan peräkkäin ja viuhkavaljastuksessa jokaisella koiralla on oma reestä lähtevä vetoliina.

Sinulla ei tarvitse olla kuin yksi samojedinkoira. Tämä kaikki onnistuu kun sinulla on intoa harrastaa samojedisi kanssa. Hanki tai tee kevyt reki. Harrasta valjakkohiihtoa tai hiihtäjä-koira-yhdistelmää. Kaikki on kiinni sinusta ja koirastasi – onnistuuko yhteistyö.

Lisätietoja valjakkoasioista saat ottamalla yhteyden Suomen Samojedinkoirayhdistyksen koe- ja kilpailutoimikuntaan sekä Suomen Valjakkosamojedit ry:n kotisivuilta: http://www.valjakkosamojedit.fi/